Wild - Searching for Finnish high-fire clay

Artists and designers across the world are showing interest in local natural materials. Locality has become a big trend and a selling point in an ever-changing world where material flows are guided not only by international market forces but also by wars and pandemics. Regional raw materials that have been taken for granted are now seen as vivid options for industrially produced highly processed and homogenized substances. For me, the starting point for studying Finnish materials was the anxiety about not knowing the ecological and ethical origins of the ingredients that I used in my making. I decided to search for an answer to the questions: “Would it be possible to make a hand-building clay body from Finnish natural clays that could be high-fired in a reduction atmosphere? And how would this be made?” My goal was to get acquainted with these “wild” clays and their different characters and properties. I was aiming to find a combination of different raw materials that can be fired above 1200°C in a wood fired kiln but also has enough plasticity as a clay body that it can be sculpted by using hand-building techniques. My intention is also to find a clay body that fits to my purposes and is relatively easy to work with but is as minimally processed as possible. The thesis has three distinct components: the empirical material research, the written part, and the artistic production of a set of hand-built ceramic sculptures. In this thesis, I am also questioning: “What kind of effects does the collection and processing of the used material have on the artwork and the artistic process?” I am particularly inspecting what is the meaning and value of the clay material that I have collected myself. The answers are discovered through reflecting on my own practice and a literature review. Through this study, I gather information on how materials are interpreted, valued, and appreciated differently based on their origins. My main audiences for this thesis are Finnish ceramicists and designers, but the part of this study that refers to locality and appreciation of any material in use can appeal to an even wider audience.Taiteilijat ja muotoilijat ympäri maailman ovat osoittaneet kiinnostusta paikallisia luonnonmateriaaleja kohtaan. Paikallisuudesta on tullut suuri trendi ja myyntivaltti jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, jossa materiaalivirtoja ohjaavat paitsi kansainväliset markkinavoimat myös sodat ja pandemiat. Itsestään selvinä pidetyt lähiraaka-aineet nähdään nyt elävinä vaihtoehtoina teollisesti tuotetuille pitkälle jalostetuille ja homogenisoiduille aineille. Minulle suomalaisten materiaalien tutkimisen lähtökohtana oli huoli siitä, etten tunne käyttämieni ainesosien ekologista ja eettistä alkuperää. Opinnäytetyössäni etsin vastauksia kysymyksiin: "Voisiko suomalaisista luonnonsavista tehdä korkeapolttoista käsinrakennussavea, joka voidaan pelkistyspolttaa? Ja kuinka tämä tehdään?" Tarkoituksena oli tutustua näihin "villeihin" saviin ja niiden erilaisiin luonteisiin ja ominaisuuksiin. Tavoitteena oli löytää erilaisten raaka-aineiden yhdistelmä, joka voidaan polttaa yli 1200°C:ssa puupolttouunissa, mutta jolla on myös tarpeeksi plastiset ominaisuudet, jotta se voidaan muotoilla käsinrakentamalla. Tavoitteenani oli myös löytää käyttötarkoituksiini sopiva savi, jota on suhteellisen helppo työstää, mutta joka on mahdollisimman vähän prosessoitu. Opinnäytetyössä on kolme erillistä osaa: empiirinen materiaalitutkimus, kirjallinen osa ja käsinrakennettujen keraamisten veistosten taiteellinen tuotanto. Tässä opinnäytetyössä kysyn myös: "Millaisia vaikutuksia käytetyn materiaalin keräämisellä ja käsittelyllä on taideteokseen ja taiteelliseen prosessiin?" Tarkastelen erityisesti itse keräämäni savimateriaalin merkitystä ja arvoa. Vastaukset löytyvät oman työskentelyni ja kirjallisuuskatsauksen kautta. Tämän tutkimuksen avulla kerään tietoa siitä, miten materiaaleja tulkitaan, arvostetaan ja arvotetaan eri tavalla niiden alkuperän mukaan. Tämän opinnäytetyön kohdeyleisö on suomalaiset keraamikot ja muotoilijat, mutta se osa tutkimuksesta, joka käsittelee materiaalien paikallisuutta ja arvostusta, voi vedota vielä laajempaan yleisöön

Fire - Why to fire ceramics with wood?

Keramiikan puupoltto pitää suosionsa ja koukuttaa alati uusia keraamikkoja pauloihinsa, vaikkei se ole missään nimessä tehokkain, kontrolloiduin, helpoin tai edullisin tapa tuottaa keramiikkaa. Uusia puu- uuneja rakennetaan tasaiseen tahtiin ja keramiikka-alan julkaisuissa puupolttoon liittyvät artikkelit ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Opinnäytetyössäni paneudun keramiikan puupolttoon. Työn tavoitteena on kerätä tietoa aiheesta ja vastausta kysymykseen: Miksi polttaa keramiikkaa puulla. Tavoitteena on myös kerätä puupolttoon liittyvää tietoa helposti lähestyttäväksi kokonaisuudeksi ja luoda keraaminen teos, joka ilmentää puupolton moni- puolisuutta. Työtä varten osallistuin kolmeen puupolttoon, joissa poltin yli 200 koepalaa, jotka muodostavat opinnäyt- teeni teoksen. Lisäksi keräsin tietoa haastattelemalla kokeneita puupolttajia ja lukemalla alan kirjallisuutta. Keräämäni tiedon perusteella puupoltossa vetää puoleensa sen uniikki ja arvaamaton polttojälki, alkukantaisuus, yhteisöllisyys ja yllätyksellisyys. Lisäksi monille keraamikoille oli tärkeää mahdollisuus vaikuttaa polttotulokseen koko prosessin ajan

Hoidon laadun kehittäminen psykiatrisen erikoissairaanhoidon akuutilla avo-osastolla

Tämän kehittämisprojektin tarkoituksena oli hoidon laadun parantaminen Turun erikoissairaanhoidon psykiatrisen sairaalan akuutilla avo-osastolla. Tavoitteena oli laatia suunnitelma hoidon laadun kehittämiseksi. Projektiin liittyvän tutkimuksen tavoitteena oli kerätä työikäisten potilaiden kokemuksia saamastaan hoidosta hoitoprosessin aikana sekä hoitohenkilöstön arvioita toiminnastaan potilaan hoitoprosessissa. Tutkimuksesta saatua tietoa hyödynnettiin suunnitelman laatimisessa hoidon laadun kehittämiseksi. Tutkimusmetodina käytettiin kvantitatiivista kyselytutkimusta ja aineisto kerättiin samansisältöisellä, strukturoidulla kyselylomakkeella sekä hoitajilta (n=14) että potilailta (n=57). Kyselyn mittarit laadittiin tätä tutkimusta varten. Kysymykset laadittiin kirjallisuuden sekä tutkimustiedon perusteella. Aineisto analysoitiin kuvailevia tilastomenetelmiä käyttäen. Hoitajien ja potilaiden kokemukset hoitoprosessin etenemisestä olivat pääosin samansuuntaisia. Tutkimustulosten mukaan hoidon laatua voidaan pitää suhteellisen hyvänä. Potilaat kokivat hoitoon pääsyn nopeana ja avun tarve osattiin tunnistaa useimpien mielestä hyvin. Sekä potilaiden että hoitajien mielestä hoitokokoukset koettiin kiireettömiksi ja aikaa oli riittävästi. Epäkohtia potilaiden mielestä oli mm. riittämätön tiedonsaanti sairaudesta ja lääkehoidosta, tunne ettei tulla kuulluksi ja ettei hoidon edistymistä huomata. Tutkimustulosten perusteella laadittiin kehittämissuunnitelma hoidon laadun parantamiseksi yhdessä projektiryhmän kanssa. Suunnitelman avulla pyritään huomioimaan omaiset paremmin potilaan hoidossa, antamaan enemmän tietoa potilaalle tämän sairauteen tai lääkehoitoon liittyvistä asioista, pyritään kiinnittämään paremmin huomiota potilaan kohtaamiseen sekä järjestetään henkilökunnalle täydennyskoulutusta.The aim of this development project was to improve the quality of care at the Turku Specialised Healthcare Psychiatric Hospital’s acute open ward. The goal was to draw up a plan for the development of the quality of the care. The aim of the study was to gather working age patients’ experiences of the care they received during the care process and to gather nursing staff’s evaluations of their work in the patient’s care process. The information received in the study was used in preparing a plan to develop the quality of the care. The study method was a quantitative survey and the material was collected with a uniform, structured questionnaire from both nurses (n=14) and patients (n=57). The questionnaire was created for this particular study. The questions were based on literature and the research material. The material was analyzed using descriptive statistical methods. The nursing staff and the patients participating in the study had mainly similar experiences in regard to the progress of the care process. According to the study results, the quality of care can be considered relatively high. In the patients’ opinion, the access to treatment is fast, and the need for help was recognized well according to most experiences. Both the patients and the nurses felt that the care meetings were not rushed and there was enough time for them. According to the patients, the problems included inadequate amount of information of the illness and the drug treatment, the feeling of not being heard and that the progress in the care was not being noticed. Based on the study results, a development plan to improve the quality of care was drawn up together with the project group. The plan aims to improve the inclusion of the family members in the patient’s care, as well as, to provide more information to the patient regarding the illness and the drug treatment and to offer supplementary education for the nursing staff and to improve the patient encounters